Luukkuja, luukkuja....

Niin ne vain vähenee. Joulukalenterin luukut nimittäin. Tässäpä taas pari:

Luukusta 17 tuli muumiteetä. Itse en juo teetä(kään), mutta tarjotaan vieraille nuo. :)

Luukusta 18 tuli jälleen ihanuuksia. :) Rannekoru nimittäin.






Tein taas rautalankasydämmiä. Taisin vähän innostua niistä. Nuita vaan on niin kiva tehdä ja kokeilla vähän erilaisia malleja. Taidan tehdä niitä vielä jonkun lisää ja laittaa johonkin joulupakettiin mukaan.

Joululahjoja pitäs neuloa, mutta sain tarpeekseni taas hetkeksi. (lue: pariksi päiväksi). Kummityttö saakoot lapaset jälkitoimituksena. Sukat jo neuloin. Kahdelle veljelle pitää kans tehdä jälkitoimitus. Saavatpahan esittää toiveita, että tehdäänkö lapaset vai sukat ja minkä väriset. Kolmannelle veljelle aloitin jo lapaset, mutta koiran mokoma söi puikot (ne ihanat eebenpuiset), enkä ole vieläkään saanut uusia, vaikka tilasin jo jonkin aikaa sitten... Tosin kyseinen veli tulee vasta uudeksi vuodeksi käymään, joten niillä lapasilla ei niin kiire ole.

Aloitin taas mattoa kutomaan. Ihan yksiväristä mattoa tällä kertaa. Katotaan, miten saan sen kudottua valmiiksi. Jospa kuitenkin ennen muuttoa. Milloin se sitten tapahtuu, sitä en tiedä. :/ Sähkömies "ystävällisesti" ilmoitti, ettei ole toivoakaan saada sähköjä jouluksi. Ei siis muutetakkaan ennen joulua. :(

Ja vielä ihan aiheen vierestä: Ostin uuden kahvakuulan. <3 Kisakuulan ja 12kg painavan. Hurahdin nimittäin syksyllä kahvakuulaan. Käytin alkuun 8kg kuulaa ja sitten totesin sen liian kevyeksi. Sitten sainkin lainata ohjaajan 12kg kuulaa. Nyt on sitten ihan oma. :) Eli kunhan tunnit jatkuvat taas tammikuussa, pääsen rääkkäämään itseäni ihan omalla kuulalla. :)