Sivut

perjantai 25. joulukuuta 2015

Oksatähtiä

Pinterestiä selaillessa törmää väkisin ihaniin askartelu- ja käsityöideoihin, joita haluaa itsekin kokeilla. Virkatut tähdet löysin pinterestin kautta. Samoin nämä oksatähdet. 

Näihin tähtiin en toki ohjetta tarvinnut. Näin kuvan vastaavista tähdistä ja nappasin idean talteen. Loppukesästä käytiin pojan kanssa kävelyllä metsään menevällä tiellä ja samalla löysin juuri sopivia, kelottuneita oksia. Oksat keräsin tietysti talteen. Nyt joulun alla tein sitten oksista muutaman tähden. 

Kokeilin ensin tehdä kuusisakaraisia tähtiä, eli tein ensin kaksi kolmiota, jotka yhdistin. Niistä vaan ei tullut mielestäni tarpeeksi kivoja. Purin tähdet ja tein sen sijaan näitä viisisakaraisia. Näistä tulikin paljon kivempia. Helppoa askartelua, kun tarvitsin oksien lisäksi vain narua. 




Tähtiä valmistui yhteensä neljä. Yhden annoin anopille ja toisen äidilleni. Kolmannen annoin kaverille ja pienimmän tähden pidin itse (alla olevassa kuvassa). Tuo pienin tähti oli jotenkin sellainen, että en raaskinutkaan siitä luopua. Tällä hetkellä tähti roikkuu keittiön ikkunassa. Lopullinen sijoituspaikka pitää sille miettiä vielä.


Ensi kesänä metsässä kulkiessa täytyy pitää silmät auki ja kerätä kelottuneet oksat mukaan tulevia askartelua varten.


torstai 24. joulukuuta 2015

Hyvää Joulua!

Näiden kuvien myötä haluan toivottaa kaikille oikein hyvää joulua!

Alla kuva poikamme (1,5v) taidonnäytteestä kuusenkoristelussa. Hän oli hyvin kiinnostunut koristeiden laitosta ja innostui heti, kun annoin hänellekin koristeita kuuseen laitettavaksi. Hyvin keskittyneesti hän koristeita laittoi. Ensin eivät mokomat kuusessa pysyneet, mutta sitten pikkumiehellä välähti. Hän ripusti pallot kuusenkynttilään! Nyt kuusessa roikkuu 3 palloa yhdestä kynttilästä. <3



Tässä kuvassa on meidän vanha herra Manu. Manu täytti nyt joulukuussa 12 vuotta. Ikä ei näytä vaivaavaan pystykorvaa millään lailla. Mitä nyt kuulo on mennyt. Vaan eipä kuurous näy koiraa haittaavan. Emäntää ennemminkin, kun koira ei kuule komentoja. :D


sunnuntai 20. joulukuuta 2015

Virkatut joulutähdet

Törmäsin pinterestissä aivan ihanaan virkattujen tähtien ohjeeseen. Malli oli hyvin yksinkertainen (isoäidinneliö pienellä muutoksella) ja ohje helppo, vaikka olikin englanniksi. 

Ohjeen löydät täältä: https://ahappyone.wordpress.com


Käytin lankoihin miami-lankaa. Virkkasin lopuksi tähteen ripustuslenkin ja tärkkäsin tähdet sokeriliemellä. Innostuin tästäkin ohjeesta, joten tuli sitten virkattua kunnon pino näitä tähtiä. 

Möin tähtiä joulumyyjäisissä. Ihan kivasti tekivät kauppansa, sillä yhtään ei lopulta jäänyt jäljelle. 






sunnuntai 13. joulukuuta 2015

Neulotut sydämmet


Innostuin neulomaan sydämmiä. Löysin kirjastosta kirjan Sydämellisiä lahjoja neuloen. Kirjassa oli erilaisia ohjeita neulotuille sydämmille. Perusohje niissä kaikissa oli kuitenkin sama. Päätin sitten kokeilla, että miten ne onnistuu. Ja onnistuihan ne. Ainakin omasta mielestäni. Itseasiassa ihastuin tähän malliin ja neuloin sitten useamman kappaleen. 



Ensin tein näitä isompiä sydämmiä ohjeen mukaisilla silmukkamäärillä. Lankana vanha tuttu ja turvallinen 7 veljestä. Käytin langanloput näihin. Ohje on tosi simppeli. Jos osaat lisätä silmukoita ja kaventaa, osaat tehdä sydämmiä.


Lanka kävi uhkaavasti vähiin, joten tein pienempiä sydämmiä. Sama ohje, mutta lopetin lisäykset aiemmin. Pienistä tuli oikeastaan vielä söpömpiä. Kokoero ei vain oikein kuvissa näy.


Tässä isot ja pienet rinnakkain. Pienet on semmoisia kämmeneen mahtuvia ja isommat sitten vähän reilumpia kuin kämmen.


Lisäsin sydämmiin kullanväriset nauhat, jotta ne voi ripustaa johonkin roikkumaan.


Viimeisestä lankanöttösestä neuloin vielä pienemmän sydämmen. Tämä sydän jää minulle itselleni. Osa sydämmistä meni myyntiin ja loput laitan pukinkonttiin.



Taidanpa seuraavaksi kaivella lisää lankavarastoja. Voisin tehdä vaikka valkeita sydämmiä seuraavaksi... <3

maanantai 7. joulukuuta 2015

Pipareita

Jouluksi on pakko leipoa pipareita. Ei ole joulu samanlainen ilman niitä. Melkein joka joulu myös teen pipareita myyntiin. Aiemmin olin aina mummon kanssa myymässä joulumyyjäisissä. Nyt mennään anopin kanssa myyjäisiin. 

Gluteenittomia pipareita piti testata, kun jouduin vaihtamaan ruokavalioni gluteenittomaksi. Vaan eipä onnistuneet piparit. Tuli vain kuivia ja jauhoisen makuisia. Nyt olen onneksi keksinyt, että miten saan taikinan onnistumaan myös gluteenittomana. 

Jaan teillekin piparireseptini. Ohjeen olen joskun vuosia sitten ottanut äidiltäni. En muista ohjeen nimeä (aina sitä joku kysyy), mutta tällä ohjeella tulee mielestäni parhaat piparit. 


Ainekset: 

3dl siirappia
2dl sokeria
1tl neilikkaa
2tl kardemummaa
2tl kanelia
1rkl pomeranssia
1rkl soodaa
250g voita tai margariinia
2 kananmunaa
n.11 dl jauhoja

Jos teet gluteenittoman taikinan, niin lisää n.rkl ksantaania. 





Mittaa kattilaan siirappi, sokeri sekä mausteet. Kiehauta ja sekoita. Ota levyltä pois. Lisää sooda sekä voi ja anna kuohua rauhassa (voi sulaa sekaan). Kun voi on sulanut, sekoita hyvin. Lisää kananmunat ja sekoita taas. Lisää jauhot vähän kerrallaan. 
Laita taikina jääkaappiin ja leivo seuraavana päivänä. Leipominen onnistuu kyllä samanakin päivänä, jos tarvis. Kunhan antaa taikinan olla muutaman tunnin kylmässä. 
Paista piparit 200 asteessa. Ohjeen mukaan paistoaika on 10min, mutta minä paistan vain 5-6min. 10min paistoajalla tulee liian tummia pipareita (tummuus ei johdu uunista. Olen testannut vaikka kuinka monta eri uunia ja nykyinen uunimme on vasta vuoden vanha eli toimii). 

Gluteenittoman ja laktoosittoman saat taikinasta, kun vaihdat jauhot ja voin sopivaan versioon. Ksantaanin avulla onnistuu gluteenittomatkin versiot hyvin. 
Ja unohtakaa ne valmiit piparimausteseokset. Kun maustaa itse (ja vähän reilulla kädellä), tulee varmasti hyvän makuista. :) 


maanantai 30. marraskuuta 2015

Kummipojan pehmeä paketti

Kummipojalla oli synttärit, joten neuloin pakettiin jotain pehmeää ja lämmintä. Toivon mukaan on sopivat. Lapaset näyttää pieniltä ja sukat isoilta. :D 

Lapaset tein samalla mallilla kuin edellisen postauksen lapaset. Musta lanka on 7 veljestä ja sininen lanka olisiko ollut salla-lankaa tms. Samanvahvuista kuitenkin kuin musta lanka. 





Sukat tein samoista langoista. Varren kuvion näin jossain lehdessä ja sovelsin sitä näihin sukkiin. Eli neuloin 3 kerrosta sileää neuletta niin, että ensin 3 silmukkaa sinisellä langalla ja neljännen silmukan (mustan) nostin neulomatta. Näiden kolmen kerroksen jälkeen neuloin 2 kerrosta pelkällä mustalla. Tuli omasta mielestäni ihan kiva kuvio. Saatanpa käyttää tätä mallia joskus toistekkin.



sunnuntai 29. marraskuuta 2015

Pitkästä aikaa bloggailua!

Tulipas tähän bloggailuun pitkä tauko. Tarkoitus ei ollut pitää taukoa, mutta näköjään sitä tekee kaikkea muuta ja unohtaa nämä päivitykset tänne. Osittain kyllä syytän töitä ja niiden aiheuttamaan stressiä. Iltaisin mieluiten (kun poika nukkuu) olen tarttunut puikkoihin tai virkkuukoukkuun sen sijaan, että istuisin koneella. 

Käsitöitä on siis jonkin verran syntynyt tässä syksyn mittaan. Blogattavaa siis riittää useammalle kerralle (en viitsi kaikkea tähän samaan kasata). Aloitan siis näillä töillä, jotka taisivat valmistua joskus syyskuussa muistaakseni. 



Ensin pukinkonttiin neulotut lapaset. Lankana on 7 veljestä. Toinen väri on tumma turkoosi (petrooli?) ja toinen oli jotain raitaa tms. En enää muista nimeä. Kumpaakin kerää oli vähän jäljellä ja päätin yhdistää jämäkerät. Mielestäni tuli ihan kivat ja lahjan saajan näköiset. Jotenkin tämä yhdistelmä tuo minulle mieleen revontulet. 





Nämä villasukat ovat samaa 7 veljestä- lankaa, kuin lapasissa. Nämä ovat ihan perussukat. Joustinneuletta varressa ja perusohjeella myös kärki tehty. Sukat lähtevät hyväntekeväisyyteen. Eräs ihminen keräsi ison kasan sukkia lahjoitettavaksi vanhuksille vanhainkoteihin. Uskon, että nämä lämmittävät varpaita mukavasti, vaikka malli onkin näin yksinkertainen. :)




Nyt lupaan, että seuraavaan päivitykseen ei mene yhtä kauaa, kuin nyt meni! Olis nuita töitä aika paljon esiteltäväksi.

tiistai 28. heinäkuuta 2015

Tunnustus!

Sain Liilalta Liebster Award - tunnustuksen. Kiitoksia siitä! Tunnustuksen ideana on uusien ja tuoreiden blogien löytyminen ja se, että pienemmätkin blogit saisivat näkyvyyttä. Liebster award annetaan bloggaajalta bloggaajalle.


Ideana on:
1. Kiittää sinut nimennyttä bloggaajaa ja laittaa linkki hänen blogiinsa.
2. Vastata sinut nimenneen bloggaajan 11 kysymykseen.
3. Nimetä ja linkata 11 Liebster awardin ansaitsevaa blogia, joilla on alle 200 seuraajaa.
4. Keksiä 11 uutta kysymystä blogisteille.

Blogit, jotka haastan mukaan:


Neula ja vasara 

Mummolatyyliin

Heidin hullutuksia

Fyysikon näperrykset

Prusiluskan väkerrykset

Lankahamsterin tunnustukset

Taimitarha

Arjen miljonääri

Lankapirtti

Ei ihan tullut 11 blogia. Niin monen blogin löytäminen on jo haastavaa. Näistäkin osalla taisi olla vähän yli 200 seuraajaa, mutta ei anneta sen häiritä. :) Kivan oloisia blogeja kaikki. :)

Kysymykseni arvostamilleni blogeille:

1. Paras vuodenaika?
2. Oletko jouluttaja eli joulufani?
3. Miksi bloggaat?
4. Suosikkikirjasi?
5. Mikä arjessasi on parasta?
6. Viekö bloggaus paljon aikaa vai bloggaatko satunnaisesti?
7. Mistä idea blogiisi lähti?
8. Jos voisit tehdä ihan mitä vain, mitä tekisit seuraavaksi?
9. Joko odotat syksyä?
10. Mitä leffaa suosittelisit minulle?
11. Viihdytkö ihmisjoukossa vai nautitko mieluummin omasta seurastasi?

Omat vastaukset minulle esitettyihin kysymyksiin:

1. Missä yleensä päivität blogiasi?
Kotona, sohvan nurkassa. Läppäri sylissä. Iltaisin, kun poika nukkuu ja saan omaa rauhaa ja aikaa.

2. Mikä bloggaamisessa on sinulle mieluisinta?
Hankala sanoa. Saan omat työt muistiin. Tietysti kivaa on myös se, kun joku kommentoi postauksiani. :)

3. Haluaisitko blogata jostain muusta aiheesta, kuin nykyisessä blogissasi kerrot?
En oikeastaan. Ei minulla riittäisi tarpeeksi aikaa eikä ideoita muihin aiheisiin. Jos jotain tulee, niin kirjoitan tähän samaan blogiin. Siinä ne höpötykset menee muitten juttujen ohessa. :D

4. Rajoittaako jokin bloggaamistasi?
Kyllä. Käsityöt ei etene kovinkaan nopeasti. :D Vaikka melkein joka ilta teen jotain, niin valmista ei synny.

5. Mistä nautit eniten bloggaamisessa?
Tähän käy sama vastaus kuin 2.kysymykseen.

6. Mikä on epämieluisinta?
Joskus on käynyt pari kertaa niin, että teksti ja kaikki häviää, kun yritän julkaista ne. Sitten joutuu kaiken kirjoittamaan uusiksi. Kopiointi kannattaa...

7. Mikä on mieluisin käsityömateriaalisi tai ruoka-aine?
Varmaankin villalanka. Virkkaan ja neulon eniten.

8. Minkä taidon haluaisit oppia?
Nytpäs en keksi mitään tiettyä taitoa. Tekstiilityön perusopintoja tehdessä sain kokeilla niin montaa juttua jo. Ehkä puukon takominen voisi olla kiva juttu.

9. Mikä on turhin osaamasi taito?
Kielen rullalle saanti?

10. Mikä tuo voimaa arkeesi?
1v.poikani. <3

11. Miten rentoudut?
Iltaisin sohvan nurkassa. Käsitöitä tehden ja samalla telkkaria katsoen.

keskiviikko 15. heinäkuuta 2015

Pannulappuvillitys


Aina silloin tällöin minut valtaa pannulappuvillitys. Yleensä silloin, kun omat pannulaput alkaa olla elämää nähneitä ja melko kuluneita. Rupean neulomaan itselleni uusia ja samalla homma lähtee käsistä. En osaa lopettaa kahteen kappaleeseen, vaan neulon lisää ja lisää.... 


Tällä kertaa olin fiksumpi ja kyselin etukäteen, että kuka kaipaisi pannulappuja. Tarvitsijoita olikin useampi. Neulomaan siis!


 Mallihan näissä on hyvin yksinkertainen. Mikäs sen mukavampaa, kun antaa käsien neuloa ja samalla voi vaikka katsella telkkaria. Ei tarvitse sen kummemmin kiinnittää huomiota ohjeisiin tai vaikeisiin neulekuvioihin.

Aluksi käytin langanjämiä. Nuo kolme punaista (yksi pinkki, yksi tummempi ja yksi niiden sekoitus) olivat kerän jämiä. Sinistä kerää koitin myös kuluttaa, mutta sitä jäi silti vielä reilusti jäljelle (ja taitaapa sitä olla vielä pari kerää jemmassa...).


Raidallisiin korkkasin ihan koskemattoman kerän. Ja sainkin koko kerän käytettyä. Lanka oli niin ihanaa, että jatkoin vain neulomista kyseisestä langasta, kunnes kyllästyin.


Pannulaput löysivät uusille omistajilleen. Ainakin melkein kaikki. Kaksi on vielä jäljellä, mutta taidan tietää uuden kodin niillekin. :)


tiistai 14. heinäkuuta 2015

Värjäystä lupiineilla

Innostuin pitkästä aikaa värjäämään lankaa. Edellisistä värjäilyistä taitaa olla kolme vuotta aikaa. Eli olihan tuo jo korkea aikakin taas värjätä. 

Oikeastaan värjäykseen innoitti kuulemani huhu, että lupiineista saisi sinistä. Eikun asiaa tutkimaan ja näytti siltä, että moni tosiaan sai sinistä lankaa lupiineilla. Pakkohan sitä oli kokeilla. 



Ensin vyyhtesin langat. Kolme kerää Novitan woolia ja kaksi vajaata kerää 7 veikkaa päätyivät vyyhdelle. 

Ensin piti purettaa langat alunalla. Erikoisen viritelmän laittoi mieheni. Meinasin ensin, että tuossa vanhassa vannegrillissä on helppo lämmitellä värjäysvesiä ym, mutta siinäpä ei ollutkaan ritilää... Ukko nosti koko hoidon sitten tuonne kaivonrenkaaseen, joka on nykyään meidän nuotipaikkamme. Onnistuihan se näinkin....


Siellä ne lilluu. Annoin lankojen olla yön yli alunavedessä.



Lupiineita löytyy vähän kaikkialta. Nämä yksilöt kasvoivat läheisessä risteyksessä, josta kävin nyhtämässä kukkia ison pussillisen. Ja kukkia jäi vielä tosi paljon jäljelle. Kukaan tuskin huomasi, että keräsin sieltä ison läjän kukkia mukaani.


Ja siellä lilluu kukat. Keitin väriliemen siis pelkistä kukista. Varret nakkasin mäkeen. Pari tuntia keittelin kukkasia. Väri rupesi irtoamaan heti, kun vesi alkoi olla tarpeeksi kuumaa. Mitään lämpömittariahan minulla ei ollut, joten aika tuurilla värjäiltiin.



Ja siellä on langat väriliemessä. Melko tummaa tuli vedestä. Kukkaset siivilöin pois ennen lankojen laittoa.


Tässä langat ovat olleet vasta muutaman minuutin värjäytymässä. Näyttivät tässä vaiheessa vielä sinivihreiltä.



Ja tämmöisiä niistä lopulta tuli. Vihreitä, ei sinisiä. Nuo tummanvihreät (aika lailla metsänvihreitä) ovat woolia ja olivat ensimmäisenä värjäytymässä. Olisivatko 2-3 tuntia olleet väriliemessä. Sitten otin ne pois ja laitoin jälkivärjäykseen  7 -veikat. Ne olivatkin yön yli värjäytymässä. Nuista vaaleista tuli semmoista haalean mintun väristä.





Ja tässä vielä kerällä. Ei näistä nyt niin huonoja tullut, vaikka tulikin vihreää eikä toivomaani sinistä. Varsinkin nuista vaaleista saisi vaikkapa kivan vauvanpeiton, jos laittaisi valkeaa kaveriksi... Voisiko joku tuttu ruveta vauvantekoon, niin saisin tehdä peiton? :D





Nyt kytee halu värjätä lisää. Ehkäpä punajuurella tai jollain toisella kukalla...

tiistai 30. kesäkuuta 2015

Uusi, ihana sauna!

Tässäpä VIHDOINKIN saunan esittely! Saunahan valmistui jo jonkun aikaa sitten, mutta viimeiset listat uupuivat. Siksipä saitte odottaa esittelyä. Mutta hyvää kannattaa odottaa, eikö niin? ;)


Tässä ensin pari ennen-kuvaa. Seinät vanhaa, tummunutta paneelia. Lattiassa taisi olla neljää eri laattaa. Ja harmikseni en ollut ottanut kuvaa kynnyksestä. Kylppärin lattia oli noin 10cm korkeammalla. Kynnys oli ratkaistu niinkin tyylikkäästi, että reunan yli menevät laatat oli ilmeisesti vasaralla tms. hakattu pois. Tuloksena rosoinen, terävä reuna. Välillä en kyllä voinut kuin hämmästellä niitä rempparatkaisuja, mitä tässä talossa oli tehty... Pahoittelut omaisille, en tarkoita pahaa, mutta oishan jotkut asiat voinut tehdä siistimminkin. 






Kylppärin uudistuksen esittelin jo aiemmin täällä. Kyseisessä postauksessa oli myös kurkistus saunan remppaan.


Ja tässä uusittu sauna. Vanha sauna purettiin ihan kokonaan, kuten kylppärikin. Kaikki paneelit ja laatat pois, Seinät auottiin. Lattia hakattiin pois. Valettiin uusi lattia ja laitettiin lattialämmitys. Tehtiin uudet paneelit seiniin ja kattoon. Vaihettiin saunan ikkuna uuteen (vanhaa ei saanut aukastua, uuden saa. Uusi ikkuna on myös hivenen isompi). Kiukaan taa tuli liuskekiveä. Seinien paneelit vahattiin saunavahalla mustaksi. Lauteet ovat vaaleat. Tykkään tosi paljon itse tästä uudesta saunasta!


Kurkistus ovelta saunaan. Tuo musta lasiovi on niiiiiiin ihana. En kadu hetkeekään, että ostin sen, vaikka se maksoikin tuplasti muihin oviin verrattuna.


Lattianrajasta. Mies teki itse alimmat portaat. Sauna on sen verran pieni, että alimmat rappuset pitää olla tuommoiset liikuteltavat.


Lauteet ovat tuppeensahattua leppää. Leveää sellaista. Isä teki mieheni kanssa nämä. Idea lauteisiin tuli tuttavan yrityksen saunatiloista. Hänellä on tämmöisestä laudasta myöskin lauteet.


Ledivaloista neljä upotettiin selkänojaan ja kolme ylimmän lauteet etupuolelle.


Ikkunasta tulvii valoa saunaan, joten valot näkyvät huonosti. Oikealla näkyvä valo seinässä heijastaa kiviseinälle valoa.


Vanhasta saunasta säästettiin ainoastaan kiukas. Ja on kyllä hyvä kiuas. Puulämmitteinen ja antaa sopivasti löylyä. Ei ole liian kuivat eikä liian kuuma. Lämpiää nopeasti (puoleen tuntiin eli ei kyllä häpeä sähkökiukaalle yhtään).

Liuskekiviseinä on myös ihana ja näyttävä. Ainakin itse tykkään. Alkuun osa tutuista epäili, että nuinkohan tulee hyvä, mutta ovat kuitenkin tykänneet lopputuloksesta. Itselleni tuli heti saunan nähdessäni mieleen, että liuskekivestä tuo seinä pitää tehdä. En tiedä mistä idea tuli, mutta hyvä, että pidin pääni tämänkin idean suhteen. :)









Oikeasti en voisi olla tyytyväisempi tähän saunaan. Muutenkin saunan ja kylppärin remppa oli ehkä onnistunein koko talossa. Toki tykkään kaikesta, mitä taloon on tehty, mutta näissä tiloissa muutos näkyy ihan eniten. Näistä tuli samalla nykyaikaisemmat. Toivottavasti nostavat talon arvoa samalla. ;) (Ihmettelen kyllä, jos talon arvo ei olisi noussut. Talo pitääkin arvioittaa uudestaan, kunhan ulkoverhoilu on tehty, sillä pankki niin vaatii. Tosin kiinnostaa kyllä itseäkin kuulla uusi arvio.)