Once in Rome

Tämä päivitys ei liity nyt millään lailla käsitöihin vaan enemmänkin haaveisiin. Tykkään matkustaa ja reilu vuosi sitten matkakohteeksi valikoitui Rooma. Miehen kanssa tuli viime kesänä yhteiseloa täyteen 10v. ja sen kunniaksi päätettiin lähteä jonnekin. Ei vaan päästy sitten mihinkään, kun mies olikin töissä. Vaan nyt hiihtolomalla päästiin vihdoinkin reissuun. Sopivasti 8v. hääpäivän jälkeisellä viikolla. Muutenkin alkoi olla viimeiset hetket tämmöiselle matkalle. Vatsa on kasvanut kovasti ja sen asukki on sitä mieltä, että äiti ei saisi matkustaa. Järjestön riehuminen alkaa heti, kun istuu autossa pitempään. Lentokoneessakin mylläsi jonkin verran.

 

Tässä vähän matkakertomusta ja kuvia kiinnostuneille. 

 

 

Roomaan saavuimme maanantaina. Hotellimme oli aivan Pantheonin lähellä (kuva yllä). Lensimme Norvegianilla ja hotellin kanssa sovimme kyydit kentältä hotelliin ja takaisin. Taksikuski tuli kentälle vastaan nimikyltin kera. Ei tarvinnut etsiä kyytiä sen kummemmin. Helppoa kuin mikä eikä ollut yhtään sen kalliimpaa kuin tavan taksitkaan.

 Rooman liikenne sen sijaan oli täysin hullua. Meidän kuskimme ajoi kohtuumaltillisesti, mutta muut taas miten sattui. Muutaman päivän liikennettä seurattuamme totesimmekin, että siellä ei juurikaan ole liikennesääntöjä ja ajokorttikin on vissiin saatu muropaketista. Roomalaiset ajoivat miten sattui, minne sattui ja muista täysin välittämättä. Liikenneympyröissä ei ollut mitään kaistoja. Kaikki vaan tunki samaan ympyrään, parhaillaan 3-4 autoa rinnakkain. Riikkarit vaan soivat. Mopoilla ja skoottereilla liikkuvat saattoivat oikaista jalkakäytävän kautta. Ihan järjetöntä meininkiä.

 

 

Maanantai-päivänä siis majoituimme hotellille. Lähdimme heti etsimään ruokapaikkaa ja hotellin läheltä löytyikin ravintola, jossa luki isolla, että saatavana on myös gluteenitonta ruokaa. Sinne siis mentiin, jotta minäkin saan ruokaa. Syötiin tietty pizzaa, Italiassakin kun oltiin. Ja oli tosi hyvää! Omistaja tuli juttelemaan ja toi meille suomalaisen kirjan, joka kertoi Italian ruokapaikoista. Kirjassa olikin esitelty myös kyseinen ravintola.

 

Maanantaina kävimme tutustumassa Pantheoniin sekä yllä olevaan suihkulähteeseen (Fontana di Trevi). Varsinkin pimeän aikaan oli hienon näköistä, kun kaikki vanhat rakennukset ym. oli valaistu. 

Nämä kolme kuvaa on Colosseumilta. Colosseum oli yksi pakko nähdä-kohteista, joten sinne suunnattiin tiistaina. Päivä oli sateinen, mutta sade tuli onneksi pieninä kuuroina ja välissä paistoi aurinko. Jonot olivat pitkät Colosseumille. Tunnin verran kuulema joutui odottamaan lippuluukulle pääsyä. Mentiin kuitenkin jonon hännille, sillä halusin ehdottomasti sisään. Opas sitten huomasi, että olen raskaana ja johdatti meidät koko jonon ohitse suoraan lippuluukulle. Päästiin siis helpolla. :D Muutenkin sain usein etuilla jonoissa raskauden takia, vaikka en sitä koskaan pyytänytkään.

Colosseum oli hieno. Käytiin alkuillastakin sitä ihailemassa keskiviikko-iltana.

Tämmöinen rakennelma oli ihan Colosseumin vieressä. Nuita heppakyytejä oli vähän joka paikassa. Ei kysytty hintaa, mutta ilmeisesti niillä pääsi melkeinpä minne halusi.

Keskiviikkopäivänä oli kaikkein lämpimin päivä. Lämmintä taisi olla +20 astetta. Auringossa ainakin tarkeni tosi hyvin lyhythihaisella. Muina päivinä lämpöä oli +15, kun nähtiin lämpömittareita. Käytiin Piazza del Popolo-aukiolla sekä espanjalaisilla portailla (kuvassa yllä). Istuttiin auringossa hyvä tovi. Käytiin samalla myös vähän shoppailemassa, sillä molemmat paikat sijaitsivat Rooman kuuluisan ostoskadun Via del Corso lähellä.

 

Päivän shoppailujen jälkeen käytiin vähän hotellilla lepäilemässä ja lähdettiin sitten uudestaan kiertelemään. Nähtiin lisää antiikin aikaisia rakennuksia (kuva yllä). Sitten lähdettiin etsimään näköalapaikkaa, jonka hotellin setä merkkasi meille karttaan. Kävi vaan sitten niin, että mies johdatti meidät pois kartalta... Aikamme sitten palloiltiin ja kuljettiin pitkin katuja, kunnes saavuttiin isomman tien varteen. Tiellä kulki myös rautivaunu, jonka perään lähdettiin. Sitten huomattiinkin olevamme Cirko Massimon nurkalla. Ihan hyvä tovi kuitenkin harhailtiin. Lenkille taisi kokonaisuudessaan tulla pituutta 3 tuntia. Matkan pituudesta en tiedä. Jalat oli aika hellät ja muutaman napakan supistuksenkin sain loppumatkasta. Ei onneksi ollut kipeitä supistuksia.

Loppumatkasta mentiin ohitse tästä rakennuksesta (Monumento a Vittorio Emanuelle). Nähtiin tämä toki päivänvalossakin tiistaina, mutta nämä illanhämyssä otetut kuvat on mielestäni parempia. :)

Viimeiset kuvat ovat viimeiseltä päivältä eli torstailta. Käytiin Vatikaanissa. Sieltä halusin nähdä ehdottomasti Pietarin kirkon. Muulla ei ollut niin väliä. Ensimmäiseksi mentiin kirkon kupoliin ylös asti. Lippu maksoi 7e ja sillä pääsi ensin hissillä muutaman kerroksen ylöspäin. Sitten piti kiivetä vielä 320 porrasta. Enimmäkseen portaat olivat ihan helppoja ja pääsin aika vaivatta ylös. Joitain kertoja piti pysähtyä lepäämään. Ihmiset katsoivat ihmeissään, kun raskaana oleva raahautuu ison mahan kanssa ylöspäin. Pari vanhempaa henkilöä näytti aika huonovointisilta portaita kiivetessään. Viimeiset portaat ylöspäin olivat pahimmat. Niistä ei kovin iso ihminen mahtuisi.

Huipulta näkikin sitten koko Vatikaaniin ja Rooman puolellekin pitkälle.

Alaspäin tullessa jännitti ne jyrkät portaat. Hitaasti kuitenkin mentiin ja pääsin ehjänä alas. Lopulta päästiin hissille asti ja hissillä suoraan kirkon sisälle. Koitin etsiä kirkon sisältä sitä maalausta, jossa jumala on pilven päällä ja Aatami maan päällä ja niiden sormet kohtaa. En vaan löytänyt sitä. Hienon näköistä kirkossa joka tapauksessa oli. Ja isohan se paikka on kuin mikä.

Perjantaina lentomme lähti aamupäivästä takaisin Suomeen, joten kävimme vain aamupalalla ja sitten taksi jo tulikin meitä noutamaan.

Kaikenkaikkiaan reissu oli hieno. Ei tarvinnut paljoa ajatella työasioita. Miehellä ei soinut puhelin kertaakaan, koska se ei toiminut koko reissun aikana. :D Tietokoneella ei ollut kumpikaan kertaakaan. Sää suosi ja ruoka oli hyvää. Hotelli oli hyvällä paikalla ja huone viihtyisä. Reissun ainut huono puoli taisi olla afrikkalaiset. En ole rasisti, mutta inhoan pakkomyyntiä ja tuputtamista. Nämä afrikkalaiset myivät rihkamaa ja kaikenlaista krääsää ja työntyivät jatkuvasti myymään niitä. Ja vaikka niille sanoi, että ei kiinnosta, ne vaan jatkoivat. Sitten ne yleensä häipyi viimeistään, kun suomeksi sanoi tarpeeksi äkäisesti.

Taskuvarkaista Roomassa varoiteltiin paljon niin tuttujen toimesta kuin netissäkin. Meiltä ei kuitenkaan ryöstetty mitään. Pari kertaa huomasin, kuinka joku mies tiiraili mun laukkua sillä silmällä, että nyt lähtee. Pidin kuitenkin laukusta koko ajan kiinni ja laukun etupuolella. Tuijotin nuita miehiä niin suoraan, että ne perääntyikin ja eivät sitten yrittäneet mitään. Toinen miehistä ensin oikein kunnolla vahtasi mun laukkua ja muutti kulkuaankin jo kohti minua, mutta huomasi sitten minun tuijotuksen ja perääntyi. Tarkkana siis kannattaa olla, jos Roomaan menee.


Tässäpä meidän lomakuulumisia. Käsityöt ei taaskaan ole edenneet, mutta koitan päivitellä tänne jotain, jotta blogi ei olisi ihan hiljainen. :)