Sivut


maanantai 26. joulukuuta 2011

Joululahjoja

Nyt voin vinhdoinkin esitellä, mitä tein toisille joululahjaksi. :) Osan toki olen jo esitellytkin, mutta nyt on loppujen vuoro.

Aloitetaan lapasilla. Kaksi vanhinta veljeä saivat tummanharmaat lapaset. Lapaset tein nalle -langasta 3mm -puikoilla. Ihan peruslapaset peukalokiilalla, joidenka ohje löytyy Novitan sivuilta. Molemmat lapaset ovat siis aivan samanlaiset ja samankokoiset. Kuvassa vaan näyttää siltä, että toinen pari olisi isompi.


Nuorimmalle veljelle tein myös lapaset. Hänelle tein 7 veljestä -langasta pääkallolapaset. Sama kuvio siis kyseessä, kuin aikaisemmin tehdyissä lapasissakin. Kuvio on siitä hyvä, että käy niin isommalle kuin pienemmällekin. :)



Siskolle tein tennarisukat. Ohje löytyy Novitan syksyllä ilmestyneestä sukkalehdestä. Perussukat siis, joissa joustinneule jatkuu varpaisiin asti (pohja sileää neuletta), kärki tehdään valkealla ja lopuksi lisätään nauhat. Näistä tuli tosi kivat. Sisko kertoi, että opiskelijakaverit olivat kuulema ihastelleen jo aikaisemmin tekemiäni perusvillasukkia. Mitähän ne sanoo näistä? :)






Veljen emännälle tein kaulurin. Vai liekö tuubihuivi oikeampi nimitys? Jäi hiukan kapeaksi, kun lanka loppuikin kesken. Mutta ihan hyvä siitä tuli. Olen itselle ja siskolle tehnyt aikaisemmin samanlaiset. Lankana on siis jälleen kerran rose mohair. Tuota sävyä oli vielä kaapissa, kun ostin sitä aikoinaan useamman kerän alennusmyynnistä.





Aika hyvin sain joululahjoihin käytettyä oman varaston lankoja. En tainnut yhtäkään varten ostaa lisää lankaa. Vaan kyllä tuolla kaapissa on vielä lankaa aika paljon. Pitääkin niitä ruveta tuhoamaan ennen kuin hankkii lisää.

Teinkin itselleni kännykkäpussin. Virkkasin siis purosta kiinteillä silmukoilla suoran kaitaleen, jonka ompelin pussiksi. Lisäsin napin ja virkkasin vielä lenkin, että pussin saa kiinni. Siis todella yksinkertainen, mutta onpahan jotakin suojaamassa tuota uutta kännykkää. En halua, että se heti naarmuuntuu.



Nyt seuraavaksi on valmistumassa pari velttoa. Aloitin myös neulomaan keskimmäiselle koiralle uutta villapaitaa. Tosin tänä talvena ei taida kovia pakkasia tulla. Vaan eiköhän sille jossain vaiheessa tule käyttöä. Meidän kaksi pienimmäistä koiraa eivät omaa paksua pohjavillaa, joten kovimmilla pakkasilla ne palelevat. Villapaidan pukemisesta ne eivät tykkää, mutta pihalla ne eivät huomaa paitaa ollenkaan, vaan juoksevat onnessaan. Kunhan Ellan villapaita on tehty, teen itselleni sen tunikan, johon jo langatkin ostin syksyllä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti