Sivut

lauantai 14. huhtikuuta 2012

Koiruuksia

Laitanpa tännekin ajan kuluksi koiruuksien kuvia viime kuulta. :) Tuli silloin otettua muutama parempi kuva nuista turrikoista, kun saivat juoksennella vapaana anoppilassa. Paitsi pystykorva piti laittaa kiinni, ettei karkaa morsiammensa luokse. Tämä kevät saa koirien hormonit hyrräämään ja meidän Manukin on keväisin aivan sekaisin.



Ensiksi kuva Rapesta. Rape on meidän Ella-vanhuksen nuorin poika. Eli Bessin täysveli. Vaikka Rape on pikkuveli, on se silti kaikkein kookkain. Rape sai kodin miehen veljen luota, joten näemme Rapea usein. :)



Seuraavaksi kuva Ellasta. Näin pirteä Ellakin on nykyään. Ja kesää kohden Ella yleensä vain piristyy lisää. Viime syksyn leikkaus (kohdunpoisto) teki vain hyvää Ellalle. Ella on sen jälkeen ollut paljon reippaampi ja iloisempi. Ennen leikkausta Ella vaikutti todella masentuneelta ja surumieliseltä. Liekkö vatsa ollut pitempään kipeä?



Etualalla Bessi ja takana Ella. Bessi on aina reipas.


Bessi malttoi hetkeksi pysähtyä kuvattavaksi. Bessi on kaikkein hankalin kuvattava meidän koirista, sillä yleensä Bessi luikkii jonnekin muualle kameran nähdessään. Tai sitten Bessi ei malta pysyä paikoillaan sen vertaa, että saisi kuvan, joka ei ole tärähtäneen näköinen...


Manu olisi mielellään myös juossut vapaana. Vaan näin keväisin on parempi pitää Manu hihnassa. Kotona Manu pysyy paremmin pihassa (tosin viime keväänä karkaili aina naapuriin), mutta anoppilassa Manu karkailee välillä.



Vanhat rouvat. Kuvassa siis Ella (7,5v) ja Tuisku (n.12v). Tuisku on miehen ajokoira, joka asustaa anoppilassa. Ella käy yleensä rähjäämässä Tuiskulle häkin läpi. Vaan jos Tuiskun laskee häkistä pois, ei Ellakaan uskalla rähistä.




Ei käsityökuvia tällä kertaa siis. Vaan piakkoin on ehkä luvassa niitäkin kuvia. Aloitin tällä viikolla sen revontulihuivin ja se on jo suunnilleen puolessa välissä. :) Tilasin myös yhden vyyhdin lisää vironvillaa, josta teen toisen huivin.


Lisäksi pakko hehkuttaa. Varattiin eilen kaverin kanssa lentoliput Espanjaan. :) Me lähdetään sinne karateleirille. Tosin samalla myös katsellaan nähtävyyksiä ja lomaillaan. Lennämme hiukan mutkille ja loppumatkan menemme luultavasti bussilla tai vuokra-autolla, sillä niin oli edullisinta. Cadiz on määränpäämme. :) Matkakuumekin on nyt huipussaan. Onneksi reissuun on enää vain 3kk. Heinäkuussa siis lähdemme reissuun. :) 

4 kommenttia:

  1. Kevät on rankkaa aikaa koirille =D Meidänkin vanhapoika (11v.) inisee ja änisee kaikki yöt ja pihalla istua nököttää ulvomassa nokka kohti naapurin tyttökoiraa. Rakkaus on rajua :)
    Parasta matkoissa onkin varmaan se matkan odotus, se on ihanaa !

    VastaaPoista
  2. Meidän Manu kusi meidän sänkyyn, kun Bessillä oli kiima. Manu ei koskaan ole tehnyt niin aikaisemmin, vaikka ikääkin on jo yli 8v.

    Ja oikeassa olet, se matkan odottaminen on kivaa, kun saa suunnitella kaikenlaista. Tykkään myös itse matkanteosta. Lentokentän tunnelmassa on jotain kivaa, vaikka siellä onkin paljon ihmisiä. :)

    VastaaPoista
  3. Ihan parhaita koiria. :) En kyllä osaisi enää olla ilman koiraa. Niin ovat sydämmeni valloittaneet.

    VastaaPoista